Salin eteinen

Pari kuvaa vielä salin eteisestä. Tämän huoneen tapetit ovat minusta yhä maailman kauneimmat ja nyt löysin niihin sopivat verhotkin. Vielä kun saisi tämän huoneen sisustettua loppuun, mutta se aika tulee sitten kun kirjasto on saatu valmiiksi ja kokoajan ei rampata salin eteisessä. Laitan samalla myös kuvan eteisestä, kun vessän ovi sai listansa ympärilleen, kyllä voi sitten kolme puuta oven ympärillä muuttaa ulkonäköä kauniiksi.

Kirjaston remppa jatkuu

Kirjaston remontointi jatkuu hitaasti mutta varmasti. Kesä meni pihalla ollessa ja vain sadepäivinä on kirjasto saanut isäni huomion. Iskä tekee suurinpiirtein kaiken muun, mut nupinnaulat ja maalaus on minun ja äidin vastuulla. Yksi seinää jää kokonaan hirrelle ja muut saavat tapettia ympärilleen. Aluksi haaveilin, että jätän kaikki muut seinät hirrelle ja vain kakluuniseinä tulisi peittoon, mutta kun aikani asiaa pohdin ja hirsiä tutkimme, niin järkevintä oli laittaa seinät "piiloon" koska haluan sähköjohtojen kulkevan piilossa ja muiden seinien hirsi ei ollut mitään kaikkein kauneinta. Tältä näyttää pikkuinen kirjastoni tällä hetkellä, Pikkasen on vielä tekemistä =)

Katto on vanhaa mahtavaa lautaa joka on ollut pinkopahvin alla piilossa ja tulevaisuudessa se on näkyvissä, mutta valkoiseksi maalattuna.

Unelmani ulkoa ja vähän pihaakin

Kesä tuli ja kesä meni, mutta nyt on sitten talon kaikki seinät ja ikkunat kunnossa. Blogin pitämisessä on ollut tarkoituksellinen luova tauko, kun tuntui että kaikki tapahtuu niin hitaasti ja kuitenkaan ei aikaa riittänyt kaikkeen.

Keväällä raivattiin tosiaan perunamaa, jossa kasvoi erittäin hyvin perunat, punajuuret, porkkanat, punasilpulit, tilli yms. Kiusana oli kylläkin valkojuuri, joka tulee nyt saamaan myrkkyä, kun sato on nostettu ylös. Maa mihin perunamaa tehtiin, on tosiaan ollut villinä heinikkona reilut 15 vuotta ja ei ne yhdellä puhdistamisella katoa.

Tärkein homma oli kuitenkin talon yläkerran päätyikkunoiden uusiminen ja toisen päädyn uudelleen laudoittaminen. Alkujaan toisen päädyn laudoittaminen jäi sen takia, että se on niin korkealla, että tarvittiin nosturi ja tänä kesänä löytyi sellainen nosturi läheltä. Nyt talo on puupinnaltaan valmis...Jeeee! Jossain vaiheessa pitää vielä katto pestä ja maalata, mutta se ei ole todellakaan seuraavana listassa Mutta nyt kuviin, joissain kuvissa näkyy vähän epäsiisteyttä, kun ei kaikkea ole tullut siivottua nurkista, mutta ei anneta niiden häiritä.

Tämän näköinen oli talon pääty ostopäivänä ja toinen pääty hyvinkin samannäköinen

Nyt päädyt ovat saaneet uudet ikkunat ja paljon uutta lautaa sekä maalia, mutta värit ovat samat kuin joskus kauan sitten ja koristeetkin on uudet, mutta tehty vanhaan malliin. Itse tykkään ihan älyttömästi.

                                                            Minun kaunis kotini <3
                                        (vielä pitää siivota pihasta ylimääräiset roinat pois)

Samalla kun ollaan ulkokuorta kohennettu on myös pihaa laitettu. Nurmikko kasvaa toisessa osassa erittäin hyvin ja toisessa vähän heikommin, mutta kyllä siittäkin hyvä tulee kuhan aikaa kuluu. Kauan olen haaveillut pihakeinusta ja vihdoinkin sain sellaisen. Vanhemmat ostivat minulle keinun synttärilahjaksi. Aapon kanssa siinä ollaan ehtoisin istuttu ja suunniteltu loppu pihaa.

Vanhat tikapuut saivat tänävuonna toimia "ruokarappusina". Kuvassa kasvit ovat jo vähän nuupahtaneet, kun kesän ovat tuottaneet satoa, mutta vieläkin ne vain jaksavat kituuttaa ja kypsyttää paprikoita, tomaattia ja yrttejä.

Ja on sitä saatu puuvajaakin täydennystä talvea varten. Kyllä näillä pitäs taas yks talvi lämmittää.

Kevään ensimmäinen huutokauppa

Nyt on sitten avattu vuoden 2016 huutokaupassa käynti. Tykkään käydä huutokaupoissa sen tunnelman vuoksi ja usein sieltä tulee myös jotain huudettua, mutta tänään tarpeellista tavaraa.


Keinustoolia mun ei pitänyt edes ostaa, mutta näytti menevän niin halvalla, että ostin sen sitten kuitenkin vähän kuin vahingossa, kun en uskonut sitä saavani 20€:lla. On vielä todella hyväkuntoinen kiikku ja ah, niin mukava istua.

Tätä kirstua menin ostamaan ja sen sainkin, enkä edes maksanut mitään mahdottomia. kirstun etuosa ja kansi on maalattu, mutta muuten on alkuperäisessä kunnossa. Tarvii ottaa maalit pois ja sitten miettiä mitä teen hälle, ainakin mustaksi tulee rautaosat. Sisäosaa en nyt huomannut kuvata, mutta teen sen joku kerta ja laitan kuvat sitten tänne. Hyvännäköinen on sisältäkin ja täysin puhdas.

Mansikkamaa ja sisällä kasvavat taimet

Viimevuonna tein isolla vaivalla äitin kanssa mansikkamaan heinikkoon. Oli valtava urakka saada alueesta sellainen, että sinne sai laitettua mansikat, viinimarjat ja raparperit kasvamaan. Kävin ostamassa jopa mansikkakankaan, että ei tulisi rikkaruohoja niin valtavasti. Kesän mittaan ihmeteltiin, kun kankaan alle kasvoi rikkaruohoja ja syksyn mittaan ne kasvoivat kankaan läpi ja maa alkoi muistuttaa rikkaruohojen valtakuntaa. Keväällä oli pakko todeta, että homma pitää aloittaa alusta, koska mansikkamaalla ei ollut kangasta kuin repale siellä täällä ja rikkaruohoja ihan älyttömästi. Lopulta selvisi, että se mansikkakangas mitä minulle myytiin hyvänä kankaana olikin jotain biohajoavaa versiota ja se ei todellakaan pidä rikkaruohoja pois. Ketutti ihan sikana alkaa uudelleen tekemään mansikkamaan perustusta ihan vain sen takia, että myyjä kaupassa ei ollut osannut myydä sitä mitä halusin vaan myi sekundaa. Järkytykseltä en edes ottanut kuvia, koska kiukku oli niin kova kun tajusin asian, että aloin samantien tekemään perkausta ja ei todellakaan kamera ollut siinäkohtaa mielessä. Vieläkin alue on kesken ja näyttää sekaiselta, mutta nyt on jo ekat mansikat maassa ja toivon mukaan huomenna saan loputkin mansikat maahan, mitkä olen väliaikaisesti siirtänyt muualle, kun piti tuo uusi kangas laittaa. Viimeksi laitoin mansikkapenkkien väliin katetta, mut nyt päätiin käyttää tontilla olleen sahanpurun hyödyksi ja laitoin koko alueen kankaalle ja purua päälle. Vielä pitää lisätä purua, mutta nyt alkaa jo näyttämään siltä, että olen voiton puolella tässä episodissa. Vieläkin harmittaa tehdä asiat kahteen kertaan, mutta näillä nyt vaan pitää mennä.

Viimevuonna näytti tältä

Ja nyt näyttää tältä. Se mikä yllätti todella positiivisesti oli, että kaikki kolme raparperia säilyi talvesta, vaikkakin kaksi on siinä kiikunkaakun ja kaikki neljä viinimarjaa ovat myös elävien kirjoissa. Musta viinimarja on suorastaan mahtavassa vauhdissa ja nyt on jo kukkanuppuja näkyvillä.

Kuten joka vuosi, on minulla kevällä ikkunoilla tila-ahtaus, mutta nyt keksin siihen ratkaisun ja ostin kuistille minikasvihuoneen, joka kesällä pääsee ulos myös, mutta nyt on ollut hyvä lisätila, kun muuten ei kuistille voi viedä, kun lämpötila laskee liian alas. Tomaatit ja kumppanit kasvavat oikein hyvin ja lisää taimia on tulossa kokoajan. Ensimmäiseen koulimiseen asti ovat sisällä n. + 20 asteessa ja sen jälkeen siirtyvät kuistille, missä lämpötila laskee iltaisin pahimmillaan +5 asteeseen. Nyt kylläkin on ollu niin kuumaa päivisin, että kuistillakin lämpötila pysyy koko yön n. + 12 asteessa.

Perunamaa

Huomaa, että lämpimät ilmat saapuivat, koska ei ehdi/jaksa päivittää blogia niin usein. Päivät menee töissä ja illat pihamaata laittaessa, joten kesän ajan tulee harvakseltaan kirjoituksia, mutta niitä saattaa sitten kerralla tulla vähän enemmän.

Nyt on sitten tähän tontille tullut myös perunamaa ja voi sitä kivien määrää. Ihan uskomatonta kuinka paljon voi yhdessä pläntissä olla kiviä. Ensin kiviä kaivettiin kaivurilla ylös ja kun suurimmat saatiin pois, niin sitten aloitettiin traktorilla muokkaamaan maata. Maata möyhittiin monet kerrat ja joka möyhinnän välissä kerättiin kiviä, isoja ja pieniä. Kiviä heitettiin viereiseen ojaan, isommat kerättiin reunoille, josta tulevaisuudessa ne siirretään vähän kauemmaksi ja niistä tulee kiviaita peruna/ryytimaan ympärille. Nyt on sitten puolet alueesta saatu siihen malliin, että tänään päästiin kylvämään perunat maahan. Kiviröykkien toinen puoli on vielä aloittamatta, mutta sekin aikanaan muutuu kasvimaaksi, ehkä ensi kesänä. En tajunnut ottaa eri vaiheista sen enempää kuvia, mutta tältä näyttää tänään, kun potut on saatu maahan.

Ensin kuvia menneisyydestä. Ekassa kuvassa oli lähtötilanne ja raivauksen jälkeen näytti jo vähän paremmalta ja saunan takaosakin jo oli näkyvillä. Vielä oli hyvin epätasainen maa ja isoja kasoja roinaa ja multaa.

Nyt kun on muokattu ja laitettu, näyttää tältä. Kuvissa näkyvät kivet on todellakin tästä suht pienestä pläntistä ja perunan laiton yhteydessä tuli lisää kiviä näkyviin, jotka pitää mennä kerämään taas pois vaoista. Pienempiä kiviä on myös kuskattu tontin laidalle kasaan.

Viimeisessä kuvassa näkyykin tontilla jo olleet kirsikkapuut. Nyt ne toivon mukaan tuottavat satoa, kun saivat taas tilaa kasvaa ja valoakin ihan erillä tavalla, kun ryteikkö ympäriltä on poissa.

salin eteisen siivous

Pääsiäisen ja loman kunniaksi päätin, että nyt saa salin eteisestä lähteä kaikki rakennustarvike muualle ja sisustan tämän huoneen käyttöön. Huonekalut eivät tule olemaan kaikki sellaisia kun jää tähän huoneeseen, mutta näillä mennään nyt. Pitkään olen jo tämän huoneen siivousta harkinnut,  mutta on jäänyt miettimisasteelle, kun sairastuin flunssaan kuten myös koko remonttisakki. Hommat ovat edenneet hyvin hyvin hitaasti, kun flunssa vei voimat ihan totaalisesti sekä vanhemmiltani, että minulta. Sitten kun alkoi vointi olemaan jo parempi, oli aika tehdä talvisia puita ja nyt ollaan päästy siinä hommassa jo siihen, että pöllejä klapitetaan kuivumaan.

Mutta takaisin tähän operaatio siivous. Laitetaan vielä uudelleen kuvat ostohetken salin eteisestä ja sitten kuvat tästä hetkestä.

Tältä näytti ostopäivänä:

Nyt näyttää tältä. Kuvakulma ei ole ihan sama, mutta samat nurkat näkyvät näissäkin kuvissa =)

Vielä puuttuvat kattolistat. Kattolistat on jo valmiina odottamassa maalausta, mutta ei ole ilmat vielä suosineet maalaushommia. Nyt kun itsekkin pitkästä aikaa katsoi mennyttä ja tätä hetkeä on muutos aika huima. Nämä tapetit ei varmaankaan kaikkien mielestä kuulu suomalaiseen vanhaan taloon, mutta minä en siittä piittaa, koska itse olen ihan tämän tapetin lumossa.

 
Ja ei ole sellaista postausta, missä ei joku karvakamuista näkyisi. Isä ja poika ovat aika linssiludeja ja nytkin sitten päättivät kiivetä sohvalle istumaan. Tuo karvaisempi kaveri on isä Hero ja vähemmän karvainen on poika Aapo, minun kullannuput <3