keskiviikko 8. maaliskuuta 2017

Vuorossa sali

Nyt on sitten enää sali vailla remonttia. Sali on jäänyt tarkotuksella viimeiseksi, kun eka on ollut tarkoitus saada talo asuttavaan kuntoon. Sali on talon suurin huone ja tulevaisuudessa tulee olemaan minun olohuone.

Tältä sali näytti ostopäivänä. Kuvat ovat valitettavasti samasta kulmasta, kun en nyt tähän hätään löytänyt sellaisia kuvia muista suunnista, missä ei olisi ihmisiä.



Lattialankut nostettiin ylös ja ajatus oli, että ne laitetaan myös takaisin, mutta toisin kävi. Lankut oli lyöty niin kauheilla nauloilla kiinni, että sussentään. Moni lankku oli päästään aika pitkälle halkeillut ja sitten tietty se muurahaisen pesä, mikä oli ostopäivänä salissa, oli tehnyt myös aika isolle osalle lankkuja todella huonoa. Nyt lankut on pihatossa odottamassa käyttöä, mutta ei valitettavasti enää tämän talon lattiassa. Tilattu on jo saman levyistä ja paksuista lankkua, joka sitten jossain vaiheessa pääsee lattiaan.

Eilen 7.3.2017 salin lattia näytti tältä




Lattian eristeenä oli iso kerros olkea, sammalta ja sitten vielä isompi kerras hiekkaa. Eristettä oli todella iso kerros. Jo ennen lankkujen pois ottoa tiedettiin, että lattian tukipuut ovat antaneet periksi tai oikeastaan tippuneet kivipaaseiltaan, joten täydellinen puhdistus ja korjaus on tarpeen.

Tänään 8.3.2017 töistä tullessa oli sali saanut kunnon imuroinnin ja nyt näyttää tältä





Tällä kertaa päädyin siihen, että tätä tilaa en ala lapiolla tyhjentämään, koska eristettä on ihan valtavasti ja se pitäisi heittää akkunasta ulos ja en halua vahingoittaa uusia ikkunoita. Säästin myös omia hermoja sekä kaikkien selkiä, kun tein tämän päätöksen. Kauheasti en ole ulkopuolista apua käyttänyt, mutta nyt toistamiseen tilasin imuauton.

Tässä talossahan ei ilman apulaisia tehdä mitään, niin tällä kertaa Oskari pääsi kuviin, kun tuli takan alta sisälle taloon =D Talossani ikkunat ovat hyvin matalalla, mutta näissä kuvissa ne ovat jopa erittäin korkealla. Nyt on sitten todellakin salin remppa alkanut ja mun pitäs alkaa päättämään tapetteja, ku yht äkkiä ollaan siinä tilanteessa, että niitä tarvitaan ja mä en oo vielä löytänyt niitä, jotka on mun mielessä.

Eristeiden joukosta löytyi kaksi aarretta. Toinen oli huonokuntoinen kirjanen tilanpidosta, mutta toinen oli ihmeen hyväkuntoinen pellervo-lehti vuodelta 1922




 Lehtisessä oli reen ohje, mutta kirjoitus on sen verran vanhaa, että ei ihan sujuvasti kaikki sanat tule, joten tovi menee ohjetta lukiessa.

maanantai 20. helmikuuta 2017

Kirjasto sai tapettinsa

Nyt olen rakastunut. Silloin kun sain ostaa taloni, en kuunapäivänä ajattellut, että taloon tulee näinkin kuviollisia tapetteja. Niin se mieli muuttuu kun elää ja asuu talossa. Nyt on yllättävän isokuvioisia tapetteja ja joissakin huoneissa vielä yllättävät väritkin. Kirjaston olen nähnyt alkujaan jo kirjastona, mutta nettiä selatessa ihastuin tähän tapettiin ja samalla  myös kirjaston muu värimaailma ja sistus selkeytyi lopullisesti päässäni. Tämä tapetti varasti sydämeni =D

Vieläkään ei ole kirjasto valmis, mutta en malttanut olla postaamatta kuvia tapettien laiton jälkeen =)


Yksi seinä jäi tosiaan hirrelle ja tapetin vähän kellastava taustaväri sopii niin hyvin tumman hirsiseinän kanssa.


Sitten vielä lähikuvia tapetin eläimistä. Tapetin eläimet ovat minusta tehty todella hienosti ja näyttävätkin siltä, kuin joku olisi käynyt ne varta vasten piirtämässä seinälleni.



  Pupu on minusta tehty niin kauniisti, että tästä veijarista taisi tulla tapetin eläimistä suosikkini.




Ja sitten päätarkkailija. Talon akkunat ovat todellakin lapsi ja koiraystävällisiä, kun ovat niin matalat, että Aapokin voi istuvaltaan kattella akkunasta ulos.


lauantai 4. helmikuuta 2017

Kirjasto alkaa jo näyttämään muotonsa

Pikkuhiljaa kirjasto etenee. Takka on saanut laatat pintaansa ja nupinnaulat on nypitty pois. Olen tähän mennessä laittanut lattioihin osmo coloria, mutta en ole ollut ollenkaan tyytyväinen tulokseen. Osmo color laitettiin täysin ohjeiden mukaan, mutta silti parissa vuodessa lattia on mennyt ihan kauheaan kuntoon tai siis lähinnä tuo osmo on kulunut lattiasta pois ja mikä ihmeintä, niin se on kulunut kohdista, missä ei ole edes suurta kulutusta. Nyt sitten tuotti tuskaa, että mitä ihmettä teen lattialle. Tutkin ja pähkäilin ja lopulta päädyin betolux akvaan ja siinä vanhanajan värinä vaalean harmaa. Itselläni oli pelko, että väri taittaa enemmän siniseen ja kun en ole mikään sinisen ystävä, niin se olisi ollut kammotus, mutta onneksi ei niin käynyt. Ensin lattiaan ja myös kattoon laitettiin valkoinen pohjamaali, joka estää kellastumisen ja sen jälkeen lattia sai betoluksin pintaan ja katto kattomaalia. Vielä pientä fiksausta ja sitten iskä saa alkaa tapiseeraamaan =)

Tässä on kirjaston katto sen jälkeen, kun nupinnaulat on nypitty pois ja katto on hiottu. Niin ja joka ikiseen isompaan naulan reikään iskä laittoi puutapin, hioi ne ja paklasi vielä päälle, jotta mitään ylimääräistä ei varise mistään kirjastoon. Katto oli minusta hieno jo tässä kohtaa, mutta pakko se on maalata, että saa pakkelit piiloon.


Ja taas kuvaaja on vinossa =D Katosta en tajunnut ottaa erikseen kuvaa, mutta kyllä tuosta valkoisen katon näkee. Nyt on sitten ikivanhat, ennen piilossa olleet kattolankut näkyvissä. Niin ja nyt kirjasto näyttää tuolta kun ovesta kurkkaa .


Hirsiseinään ei sitten jäänyt yhtään hienoa vanhaa kirjoitusta, koska ne vain rapisi seinästä pois. Kuvasta näkyy nyt myös lattian oikea väri. Itse olen enemmän kuin tyytyväinen lattian väriin ja muutenkin koko lattiaan. Kyllä mulla on kiltit ja taitavat vanhemmat kun auttavat enemmän kuin paljon.


Hirsiseinä on keskeltä tuolleen jännästä mutkalla, mutta se ei menoa haittaa.


Minun hieno kakluuni =) Kuvasta ei kunnolla näe hienoa boordia joka kulkee kakluunin yläosassa. Boordi on myös harmaa sävyinen, että sopii lattian kanssa yhteen. Moni on sitä mieltä, että kakluunissani on vääränlainen luukku, mutta minä halusin tuollaisen vaikka ei olekkaan vanhaa tyyliä. Kerrankin ajattelin sitä mitä haluan katsella ja minä haluan nähdä tulen, kun se on pesässä. Vanhoissa luukuissa on se huono puoli, että tulta ei voi katsella kun luukut on umpinaiset.


Vielä on hommat vaiheessa, mutta nyt rupeaa jo näyttämään siltä, että valmista tulee =)
Ja eihän postausta voi tehdä ilman karvakorvaa,  joten tällä kertaa mukaan pääsi maailman paras hiirikissani Oskari. Oskari on niin mahtava kisu. Kauaa ei pihalla ehdi olemaan kun jo jokin hiiri tai vastaava on jo suussa. Herra hoitaa oman osansa pirtin huollosta =D