sunnuntai 19. toukokuuta 2013

Kevät tullut osa 2.

Koska blogi päätti, ettei enempää kuvia yhteen tekstiin, niin koitetaas tehä sitten tällä tavalla =)

Tämä kuvasarja alkakoot nykyisestä ajopelistäni. Tällä on nyt opeteltu ajamaan ja toimimaan. Vanha mutta vakaa peli, jossa on muuten voimaa, ehkä jopa vähän liian paljon minulle =D

 
Ei enää sireeniä, mutta vielä on sentään multaa maassa ja ei oo talossa seinääkään yhessä kohtaa...mutta se oli silloin joskus...
 
...Nyt on seinä paikallaan, vain ulkolaudoitus uupuu niin ja kukkamaasta on enää jäljellä reunuskivet. Kaivurin käydessä kaivelemassa putkille lisää reittiä, kaivoi se myös valtavan juurakkomassan pois kukkamaasta. Enää tähän ei tule kukkamaata, vaan ihan muilla keinoilla meinaan saada kukkia nurkkaan.
 
 
Tässä on kukkamaasta otettua maata, juuria ja juuria
 
 
Tässä on vaihdettu yksi salin alapuolen hirsi. Sokkelin yläpuolinen hirsi oli aikast pehu, joten se päätettiin vaihtaa. Nyt olis huonosta kohtaa korjattu puolet ja toinen puoli oottaa uutta hirttä, vanha on jo poistettu tieltä. Hyvää tulee, ei voi muuta sanoa =)
 
 
Ja sitten niitä kevät kuvia...
Herra kurki tallusteli naapuripellolla. Seuraavana päivänä kun ei ollut kameraa hollilla, oli kurjeilla soidintanssi, joka oli näyttävää katsottavaa



Jotain sinililjoja jotka pelastin tuvan ikkunan alta olevasta kukkamaasta, ennekuin kaivurin  kauha tuli ja nappasi.

 
Vanha pallogrilli päätti lopettaa palvelunsa hyvin palvelleena. Vieressä on täysin uusi grilli, joka koekäytössä todettiin toimivaksi kaveriksi.


Ensin oli vain paksut oksien kärjet silmujen kohdalta. Vesisateen jälkeen alkoi jo pikkasen vihertämään.

 
Pihan vieressä olevassa metsässä on valkovuokkomeri

 
Näitä vaahteran alkuja olen etsinyt ja kaivannut. Nyt niitä tuntuu pukkaavan vähän jokapaikasta. Tarvii vaan tehdä niille suojia, kun ovat vielä niin pieniä että vahinngossa tulevat tallatuksi

 
Vuorenkilpi päätti alkaa kukkia ukkoskuuron jälkeen


Enää ei ole vain pikkuisen vihreää, vaan nyt on jo puiden silmut täysin auki. Tuntuu että yhdessä päivässä maailma alkoi pienestä viherryksestä puhkeamaan täysviherrykseen

 
Oiskohan mun mettäni vähän niinku villiintyny....nooh, sen kimppuun sit ku on aikaa. Talviset polttopuut siellä vaan kasvaa vähän liian tihuaan

 

2 kommenttia:

  1. Oi, oma kotivaahtera täytyisi olla joka talossa! Täällä on tainnut vaahteran latva paleltua kun se on ihan musta, mutta väliäkös sillä, kun se muutoin kukoistaa.

    http://www.reetankoti.blogspot.fi/2012/06/vaahtera.html

    VastaaPoista
  2. Mulla on vaahteran alkuja siellä ja täällä. Tarkotus olis niitä maasta kaivella isoihin purkkeihin, että edes osa säästyis kaivurin/jalan/traktorin alta ja sitten jossainvaiheessa pääsis takas maahan (sit ku on turvallista jatkaa kasvua maassa).

    VastaaPoista