Porakaivo ja vesi

Se ainut, minkä luulin olevan kunnossa tuottikin hankaluuksia enemmän kuin paljon eli porakaivoni. Kaivosta nostettiin vanha pumppu ylös ja sitten tuli porakaivon pesijät paikalle, ennen oli jo vedetty uutta putkea navettaan, jossa on joku juttu, minkä kautta vesi sitten kulkee taloon. Kaikki sujui tässä kohtaa vielä todella hienosti, mutta sitten kun piti pumppu laskea takaisin kaivoon, alkoi ongelmat. Vanha pumppu meni kaivoon, mutta välillä laittoi vähän hanttiin, kun se peeveli oli sitten pohjalla, niin ei tullutkaan vettä, se pirun pumppu oli rikki. Noh, ei kun sitten tilaamaan uutta pumppua. Kun uusi pumppu saapui niin ei sitä sitten laskettukkaan kaivoon tuosta vaan. Porakaivosta kun on kyse, niin siellä kulkee putki maan alle ja siellä oli nyt jokin este tai sitten se putki oli jotenkin mennyt suppuun, jonka takia ei pumppu sitten edennyt mihinkään. Iskä aikansa pähkäili asiaa ja kyseli mitä voisi tehdä kyseisen ongelman ratkaisuksi. Lopulta löytyi mies, jolla oli sellanen porantapainen härveli, mutta sitä väännettiin käsivoimin. Aikamme sitä härveliä väännettiin (porattiin) ja iskä teki kyseiseen juttuun vähän parannuksia ja lopputulos oli se, että saimme maanalla menevän putken kuosiin ja pumppu meni vihdoinkin sinne minne pitikin.

Tänään sitten oli se suuri päivä, kun minulle niin rakkaaseen taloon tuli luvallisesti putkia pitkin vesi hanaan ja siitä vuolaasti virtaavana lavuaariin.

Menneellä viikolla kävi rakennustarkastaja katsomassa jätejärjestelmä ja sehän meni hyväksytysti läpi. Itselle ei tullut mitenkään yllärinä, että katselmus saa hyväksytyn leiman, koska isäni on hyvin tarkka asioissa ja tuokin kaivanto on tehty juuri niin kuin piirrustuksissa oli, mutta hyvä se on kun yks murhe taas vähemmän.

Rappusten aluskaappi imaisi tosiaan varaajan sisäänsä ja iskän rakennustaidoilla se oli juuri kuin tehty sinne. Jos olis ollut sentin leveämpi varaaja, ei se olisi mahtunut ovesta kaappiin. Kaappiin jäi myös tilaa niin, että minä saan sinne imurin ja muut siivoustavarat kätevästi. Kaapissa on myös pistokepaikka, että saan kuistin imuroitua niin, että ei tarvitse pitää ovia eteiseen auki (kuisti on ns. kylmäkuisti). Kuistille tulee myös omat pistorasiat, mutta ne tulee sitten kun ehtii, ne kun ei ole listalla ensimmäisenä. Vielä tarvis kaapin lattia siivota ja laittaa pari hyllyä seinälle ja sitten olis se valmis.

Jospa nyt sitten menen ja nostan jalat rahille ja otan kutimet käteen, kun tuossa astianpesukone tekee työtään. Voi tätä onnen tunnetta, kun ei enää tarvitse kantaa vettä vanhemmilta ja viedä sinne astioita pesuun (oon ollu niin ovela, että oon korissa kuskannu likaset astiat vanhemmille ja sieltä ne on sitten saanut puhtaina takaisin kotiin). Vaikka vedetön aika ei ole ollut itselle mitenkään rasite, niin kyllä se kuitenkin helpottaa elämää aika lailla. Vielä käyn vanhemmilla saunassa/suihkussa, mutta kyllä sekin aika vielä koittaa, kun oma suihku on valmis.