Hyvää Joulua!

Jouluaatto saapunut ja aika hiljentyä joulun viettoon. Oskari viettää elämänsä ensimmäistä joulua ja kuusi sisällä tuo ihmetystä. Pallot lähtee kuusesta Leevin ja Oskarin toimesta, mutta ei se mitään kun kivaa on =)

Näiden kuvien myötä  RAUHALLISTA JOULUA!

 

Vain Oskarista saa näin hassuja kuvia. Pikku herra kun on aika mahdoton söpöläinen.

 

Leevistä ei saanut yhtään joulukuvaa kun Oskari kävi viemässä koristeet Leeviltä, mutta Leevi on ilman koristeitakin niin ihana ja kaunis =)

Voi Seija minkä teit!

Alusta asti olen miettinyt että kaataakko tuvan ikkunan edessä oleva mänty vaiko ei? Noh, tuli sitten Seija-myrsky joka päätti tehä päätöksen mun puolesta =D

Näissä kuvissa näkyy mänty yhä paikallaan. Kivasti se olisi suojannut tupaa, ettei kaikki heti näe sisään ku ajelee ohitte. mutta......

 

..... Kyllä se mänty olisi myös estänyt kivan maiseman näkemisen. Niin ja jokaisessa meissä taitaa asua pikkuisen ainakin utelijaisuus eli nyt näkee kuka ajelee tiellä. Niin ja siittä, että joku näkee tupaan...hmmm...ei tuo tie johda muuta kun talolle tai sitten sen ohitte kauempaa pellolle, eli ei taida kurkkijoista olla pelkoo =D

 

 

Onneksi mänty oli sen verran kaukana talosta, että ei siihen olisi edes osunut. Tiedettiin, että puun kaato on jossainvaiheessa edessä kun se kerta kasvo kallion päällä ja juuret menee niin pinnalla, että kaatuminen olisi ollut edessä. Noh, jos jottain hyötyy Seijasta niin tosiaan miettiminen puun kohdalta loppu tähän =)

 

Lieden ensimmäinen tuli

Hellaa on lämmitetty kynttilällä, että on kosteutta saatu pois ja nyt on sitten ollut ensimmäisten tulien aika. Ensin pieniä tulia ja pikkuhiljaa kasvatetaan lämmön määrää. Navetasta löysin ehjiä pärekoreja, jotka pääsivät hyötykäyttöön. Keräsin jo kesän lopulla puun kaarnoja ja pikku lastuja puukasojen alta pärekoreihin. Kaarnojen ja pikku lastujen avulla on helppo sytyttää liesi sekä takat. Tänään hain puuvajasta ensimmäiset puut sisälle, saavat puut kuivua sisällä ja odottaa sitä päivää, että saan enemmän kuin kymmenen ripaa lieteen =D

Ennen liekkejä piti hellan pinta rasvata joko läskillä tai öljyllä missä ei ole suolaa. Noh, possun rasvaa sitten vaan tahkomaan lieden pintaan ettei pääse ruostumista esiintymään. Keittolevyt poistettiin siksi aikaa, että lieden pintaan tahkottiin kunnolla sian läskiä ja sitten keittolevyt takas paikalleen ja ei kun liekkiä pesään.

Toisena päivänä oli tuli hellan pesässä ja toisena päivänä leivinuunissa.

 

Olipa kerran rossilattia...ja yhä on puuliesi =)

Lämpimästä eteisestä ja salin eteisestä otettiin nyt sitten rossilattia pois kokonaan, koska ei vanhaa lattiaa voinut jättää paikalleen, koska se oli paikoitellen kulunut melkein puhki. Hiiret olis päässyt tulemaan rossilattian päälle ihan liian helposti jos vanhat laudat olis jättänyt paikalleen.

Haaveena oli, että olisin saanut niistä isoista rossilattian lankuista itsellen pöydän, sellaisen ison ruokapöydän, mutta ei niin ei. Ensinnäkin niitä jumalattoman pitkiä lautoja ei saanut millään tavalla täysmittaisena pois. Laudat menivät lämpimästä eteisestä, salin eteiseen ja pituutta tuli ihan kivasti. Lankut ovat todella leveitä, mutta niitä oli kaiverrettu niin paljon tukipuide kohdalta, että ei jäänyt oikein muuta vaihtoehtoa kuin katkaista moottorisahalla lankut.

Pöytää en tule kyseisistä lankuista saamaan, koska ne oli niin kulunut ja huonossa kunnossa, mutta en mä niitä vielä raskinut polttopuiksi sahata. Voin kertoa että selkä huuta hoosiannaa taas vaihteeksi, mutta komiat lankut on kannettu pihattoon odottamaan uusiokäyttöä. Kyllä mä niistä jotain kekkaan kuhan aikani mietin =)

Kuvissa näkyy paikallaan olevat rossilankut ja lankkujen päässä näkyy komea kivikasa joka tukee kait seinän takana olevia takkoja tai jotain.

 

 

Nyt sitten onkin kuvat, joissa lankut ovat saaneet lähteä. Hiekka ja kalliota + iso läjä vanhoja kenkiä ja lasinsiruja. En kyllä vielä oo kekannu, et miks vanhojen talojen pihoissa on aina lasinsiruja ihan hirveesti, talon alla ne vielä jotenkin tajuaa, ku niillä on estetty hiiriä ja rottia tulemasta talon alta taloon sisään.

 

Tässä on lankut läjässä. Ensin kannoin puoleenväliin pihaa ja siittä sitten kun kaikki saatiin talosta ulos niin sitten jatkui lankkujen matka pihattoon sateensuojaan. Voin kertoo, että nuo lankut paino ihan järkyttävän paljon vaiks olivat askelista kuluneet.

 

Sitten mun ihana puuliesi. Nyt on koko komeus valmis ja kuivatus hyvällä mallilla. Tänään saatiin laitettua päällilevy paikalleen ja seuraavaksi se pitää sian ihralla käsitellä, että pysyy hyvänä. Onneks vanhemmille on tulossa possu paloitteluun, niin siitä saan sianrasvaa ja aitoa sellaista.

Olen kyllä todella tyytyvänen puulieden ulkonäköön ja kuinka hienosti iskä sen kokosi, vaikka aikamoinen palapeli oli.

Ovenkahvat, puuliesi, seinän väri...näistä on marraskuu tehty

Vanhoissa ovissa oli ihanat yksinkertaiset messinkiset kahvat, jotka oli aikojen saatossa kärsineet. Kahvoissa oli pieniä kolhuja ja väri oli muuttunut todella kaamean rukseaksi. Itse halusin kyseiset kahvat takaisin oveen, mutta mustana, äite oli sitä mieltä että ei missään nimessä noita kahvoja ja iskä taas totesi, että vois noita vanhoja kahvoja koittaa maalata. Se oli sitten vain tuumasta toimeen. Ikinä ennen en ole hionut sellaisella hiomapaperilla joka pidetään märkänä, mutta nyt on sekin tehty ja todella hienot tuli kahvoista hionnan jälkeen.

                                                              Ovenkahva ennen hiontaa

Toinen kahvoista hiottu ja toinen odottaa hiontaa, ero on aikast huima.

 

Siinä oli sitten kummatkin kahvat hiottuna

Ovenkahvat miranolin kyllästyttämänä ja on todella kauniin sileät kahvat, jotka pääseevät takaisin palvelemaan pyölin oven avaajina

Aikoja sitten olin päätynyt warma uunien puulieteen ja aikaisemmin laitoin jo kuvia paloista, joita piissasi melkeinpä se 30 kpl. Tänään sitten oli se päivä kun liesi sai laatat päällensä ja ensimmäisen kerran tuli oli leivinuunissa. Liettä pitää lämmittää pikkuhiljaa ennekuin sinne voi laittaa kunnon valkean jottei liesi kuumene liian nopeasti ja tapahdu halkeamista tai jotain sellaista.

Tässä kuvia takan kokoamisvaiheista ja ei se vieläkään ole täysin valmis, mutta nyt jo näkee kuinka ihana liesi on tulossa. Liedestä kuvia sitä mukaa kun on koottu. Toisessa viimeisessä kuvassa näkyy ihana laatoitus...kyllä mun isi on taitava.

                                                   Ensimmäiset tulet pesässä =D
( Tuo tappi keskellä leivinuunia ei tule sitten jäämään siihen, vaan on ihan korjossa siinä, ettei mee hukkaan ennen kuin pääsee oikealle paikalleen.)

Sitten se kaikkista hankalin juttu eli kuistin väri. Vanha väri ei oikein silmää miellyttänyt vaikkakin nyt oli silmä jo siihen tottunut, mutta oli todella vaikeaa kyllä valita sitä oikeaa väriä kun en ihan valkosta halunnut mutta kuitenkin vaalean maalin halusin. Kyllä vierähti hetki jos toinenkin maalikaupassa, mutta onneksi oli pitkäpinnainen kaveri mukana joka jaksoi niitä pieniä väripalikoita mun kanssa selata ja miettiä mikä olisi hyvä ja mikä ei. Nyt on sitten maalattu ns. kylmänkuistin seinät melkein kokonaan, osan seinistä joudun maalaamaan kolmeen kertaan, kun pohjaväri oli tosiaan niin tumma että kuultaa ainavain sieltä alta. Tässä olisi sitten lopputulos, ylhäältä puuttuu vielä kyllä listoja joten ei ihan valmis ole kuistikaan. Muistin virkistämiseksi laitan kuvan kuistista sinä päivänä kun sen ostin.

Kylläpäs tässä kuvassa näyttää tuo seinä huomattavasti vaaleammalle kuin todellisuudessa on ollut, mutta nyt ei ole kuin muisto kuvissa tuo seinä tai oikeastaan tuo väri =)

                                                 Tsadaa, ei valkoinen mutta vaalea seinä.

Ei kannata katsoa tuota sekamelskaa tai koneita mitkä ei sovi kuvaan, katsotaan vain seinää.
Hyvin näkyy kuvassa, että ikkunaseinä on vain kerran maalattu ja vanha väri heijastuu yhä uuden maalin alta. Viereinen seinä on maalattu jo kahteen kertaan ja sen seinän alla ei ollutkaan vanhaa väriä kun on kerran täysin uusi seinä laitettu.

Kyllä se maali kummasti muuttaa ilmettä, mutta en mä kyllä nopeaksi saatikka halvaksi vaihtoehdoksi tätäkään sanoisi, kun maalia kuluu ihan julmetusti ja aikaa muuten menee paljon kun osa pitää maalata ihan pikkupikkupenselillä ja onhan sitä pinta-alaakin tietty aikast paljon.

Tuvan muuri ja tulisija

Lokakuu käy loppuaan ja pirtissä edetään. Nyt ollaan sateiden ja kylmän myötä siirrytty sisätiloihin ja kyllä sitä näkyvääkin tulee kokoajan. Alkuviikosta tuli Warma-uuneista josefina leivinuuni/puuliesi minulla ja voin kertoa, että kaksi isoa lavallista todella painavaa tavaraa, mutta kyllä nekin vaan saatiin sisälle tupaan.

 

Yläkuvassa lava nro 2, joka sisälsi ne painavimmat osat, eli puulieden seinät ym rakenteet. Alakuvassa näkyy millaista palapelia pitäisi ruveta pelaamaan, kun päätettiin tehdä niin, että muurataan itse. Alakuvassa on osa uunin tavaroista, toisessa nurkassa mitä ei näy kuvassa on sementit ja muut tykötarpeet hommaan.

 

Ja sitten tuvan muurista. Alakuvan tiiliseinämää kun ei voinut suoraan lähteä maalaamaan kun oli niin epätasainen ja minun silmääni siitä ei olisi tullut tarpeeksi kaunis niin päädyttiin tasoittamaan tiiliseinä.

 

 

Kuvassa näkyy juuri ja juuri tiilisaumaakin keskellä muuria parissa kohtaa, jotka olis näkynyt aina maalikerrosten alta, joten ei käy mulle =D

 

Seuraavissa kuvissa näkyy tasoite joka on laitettu kertaalleen. Kahteen kertaan piti laittaa tasoitetta, että saatiin tarpeeksi sileä ja peittävä kerros. Tiilet kun tuntuvat olevan toiselta reunalta todella sileitä ja kauniita, mutta toiselta reunalta ovat kuperia, ropoisia yms. Onneksi se sileä puoli on veskin puolla, niin siellä pääsen vain maalaamaan suoraan. Halusin vaaleaksi seinän, jotta ei turhaan vie valoa huoneesta.

 

Tässä seinä näyttää vielä aika hurjalta, mutta paljon paljon paremmalta kuin alkuperäinen tiiliseinä kuitenkin ja toinen siloitekerros se vasta tasoittikin kunnolla, mutta siittä ei ole valitettavasti kuvaa, koska kamerasta loppu akku.

 

Ja valmis ihanan valkoinen muuri. Kuva vähän huijaa, koska olen sen ottanut iltamyöhään ja salamalla, mutta ihan puhtaanvalkoinen puolihimmeä seinä on ja alareunassa näkyykin tasanne, mihin pitäisi sitten puuliettä alkaa kokoaamaan.  Maalia jouduin neljä kerrosta laittamaan,että sain peitettyä harmaan. Tuntui että aina vain näkyi harmaata alta, mutta onneksi lopulta ei enää näkynyt.

 

 

Sitten vielä pieni kurkistus tulevaan eli eteisen katon maalaukseen. Inhoan korkeita paikkoja, joten katon maalaus on meikäläisellä  hidasta puuhaa ja hyvin haasteellista, mutta niin ylpeä olen siitä, että pystyin nousemaan tikapuille niin korkealle, että sain aloitettua maalauksen. Tänään kylläkin maalaus loppui sen takia, että eteisessä ei ole valoa ja auringonvali loppui, niin oli liian haastellista maalata kunnollista jälkeä. Tulee kattoonkin aika huima ero kun katsoo puhtaan valkoista ja sitä mitä se oli ennen.

 

 

Joskus kauan kauan sitten on talossani ollut kylmä ja lämmin eteinen, mutta jostain syystä aikojen saatossa eteisten välinen seinä on purettu pois. Nyt päätettiin, että palautetaan kaksi eteistä, koska lämmitys on aika haasteellista noin suuressa eteisessä ja kuten vanhoissa taloissa on erilliset eteiset, tulee nyt olemaan minunkin pirtissä. Poikkeuksen tein kuitenkin eteisten välisessä oviratkaisussa, mutta siitä sitten myöhemmin, kun saan kyseiset ovet paikalleen ja kuvattua tänne, mutta tässä olisi uusi väliseinä.

 

 

Tuo tumma aukko oviaukon vasemmalla puolella on tulevan vessan ikkuna, että saa sinnekkin edes vähän luonnonvaloa. Ikkunan edessä on vielä tervapaperi, joten siksi noin hassun näköinen.