Piiput ja pesät

Aikaa on vierähtänyt viime kirjoituksesta, mutta kokoajan on tapahtunut talolla. Elokuun loppupuolella loppui loma ja koska loma oli aika ponnistus, kun silloin saatettiin sali melkein alusta loppuun, niin töihin palattua piti ottaa vähän rennommin. Taloni salissa on alkuperäinen takka ja sen kävi pari tyyppiä tarkistamassa ja totesivat itse takan olevan erittäin hyvässä kunnossa, mutta piippu vaatii korjausta. Noh, sitten ruvettiin ettimään sopivaa muuraria. Lopulta löytyi sopiva muurari. Muurari totesi, että vanha piippi kannattaa putkittaa ja rikkoutuneet kohdat muurataan uudestaan ja sitten piippu slammataan sisältä ja ulkoa. Vanhan piipun ja putken väliin laitettiin myös vermikuliittia. Salin piippuun liitettiin myös uudella putkella kirjaston kakluuni.

Maanantaina 13.11.2017 saapui pihaani muurari ja hänen apulainen, pellittäjä, joka myös teki hormin sisälle laitettavan putken ja yksi apumies isäni lisäksi (itse pidin töistä lomapäivän, että sain olla ruokkimassa työporukkaa). Värväsin myös veljeni auttamaan, mutta häntä ei pahemmin tarvittu, niin hän sitten makoili tupani sohvalla ja höpötteli kanssani, kun ite kokkasin työmiehille ruokaa. Äiteni oli seuraavan päivän ruokahuollon vastaava, kun sitten piti jo itse mennä töihin.

Myös tuvan piippua korotettiin n.5 kierrosta korkeammaksi, kun pohjoistuulella pakkasi lyömään savut tupaan, kun piippu oli liian matala. Kummatkin piiput myös pellitettiin ulkopuolelta ja piiput saivat "hatut", että ei enää naakat menisi varsinkin salin piippuun pesimään.  Jooh, nyt sitten niihin kuviin...

                                                   Tässä tuvan piippu ennen korotuksia

 Nyt tuvan piippu korotettuna, hatutettuna sekä pellitettynä ja nyt on savut menneet tuulellakin kunnolla ulos.

Tässä on sitten taas salin-ja kirjaston takan ikivanha piippu ennen korjaustoimenpiteitä

Nyt samainen piippu on toimintakunnossa. Sisällä hormissa menee putki ja piippu on slammattu sisältä että ulkoa ja sen jälkeen pellitetty ja sitten vielä sai hatun.

 Kirjaston kakluuni sai  myös piipusta tulevan "putken" itseensä, että nyt sitten voi alkaa poltella puita hänessäkin =) Kirjaston kakluuniin ei ole vielä laitettu tulia, mutta kohta koittaa sekin päivä.

Vintissä näyttää nyt tältä ja vielä on tosiaan tällinkitkin pystyssä. Vähän pitää vielä vintissä fiksata lattiaa ja muuta, mutta ne ehtii vähän myöhemminkin, koska eivät vaikuta mitenkään paloturvallisuuteen.

Yläkuvassa näkyy koko komeus ja alemmassa kuvassa on tarkempi kuva kirjaston kakluunin liittämisestä salin piippuun.

Salin takassa poltettiin ensin n. viikko lämpökynttilöitä, että takka sekä uusi piippu saisivat lämmetä ja kuivua rauhassa. Lämpökynttilät pitivät myös piipusta pakkasen pois, mutta onneksi ei tullut kuin yhtenä yönä vähän pakkasta.

Eilen eli 21.11.2017 minun salini takkaan sytytettiin ensimmäinen pieni valkea. Takassa ei ole ainakaan 30 vuoteen ollut valkeaa ja luultavasti voi olla jopa yli 40 vuotta viime tulesta. Mutta tässä kuva suuresta hetkestä. Kuvaaja on taas onnistunut saamaan erittäin oudon kuvakulman, mutta ei kaikki ole oikeasti noin vinksinvonksin =D Vähän on vielä takan edusta kesken ja Aapokin tahtoi kuvaan =)

Seuraavaksi kattolistat paikalleen ja sitten alkaa tavaroiden paikalleen rahtaaminen. Mä oon niin iloinen nyt, kun tiedän, että jouluaattona mä köllötän Aapon ja kisujen kanssa salin sohvalla ihastellen takkatulta ja joulukuusta, jonka viimeinkin viiden vuoden haaveilun jälkeen saan tuoda saliin.