Pikkuinen kammarini

Kammari ei ole vielä kokonaan valmis, mutta hättänen ku olen niin totesin, että kyllä listat saadaan paikalleen vaikka sänky onkin jo huoneessa. Nyt on tuvan nurkassa nukkuminen loppunut ja olen saanut sänkyni taloon. Makuhuoneeseen tuli hyvin rauhalliset tapetit, koska äiti on tehnyt minulle isoäidin neliöistä päiväpeiton (on muuten niin ihana) joka on värikäs sekä minun lemppariverhot pääsevät kamariin ja nekin ovat värikkäät. Sointuu tai ei yhteen, niin päätyvät kamariin. On ollut mitä parhaimmat unet tässä viikonloppuna ja pitkään on tullut sängyllä pötkötettyä ja mietyttyä miten laitan seinille tulevat tavarat sinne. Mutta nyt pari kuvaa ihanuudestani ennen ja jälkeen. Silloin kun ostin talon juuri tässä huoneessa haisi ihan kauhea kissan- ja supinpissa, mutta nyt kahden vuoden jälkeen on hajut hälvenneet ja tunnelmakin muuttunut siistimmäksi =)

                      Kuva otettu kammarin oviaukosta, sivussa näkyy vähän vanhaa tulisijaa

                                                   Tuvan ja kammarin väliseinä

Nyt siirrymme tämän päivän kuviin. Yhä on vähän kesken, mutta ei se menoa haittaa =)

Kammarin tapetti vaihtaa jännästi väriään ja kuviotaan, sen mukaan mikä on valo sillä hetkellä.

Heron alla näkyy ihana päiväpeittoni. Jotenkin tummat huonekalut hirsiseinää vasten ovat kauniita ja sitten tulee ihana väripläjäys. Hirsiseinä on aika pläikikäs, mutta se on juuri sellainen kun on aikojen kuluessa itse värjääntynyt ja sellainen saa ollakkin. Mietin ensin soodapuhallusta, mutta sitten tulin siihen tulokseen, että siinä häviää ajan havina, joten ei sellaisia. Tässä kammarissa oli myös tulisija ennen, mutta nyt ei sellaista tähän enää tullut, koska olisi tarvinnut tehdä luvallinen piippu yms. Tuvan puulieden lämpö lämmittää myös tämän huoneen vallan mainiosti.

Salama vähän vääristää värejä, mutta kyllä tuosta ideasta saa kiinni. Verhoissa ja päiväpeitossa on paljon samoja värejä, niin saavat asua samassa huoneessa. Itse tykkään ja se riittää minulle =D
Sängyn päätyssä oleva peitto on muuten talosta löytynyt käsin ommeltu peitto. Ei sitä raaskittu pois laittaa vaikka oli todella likainen. Pesun jälkeen tuli kaunis, mutta vähän hauras kangas esille. Listat tosiaan puuttuu huoneesta jokapuolelta ja ikkunaverhotkin on narulla viritetty sivuille =D

Tämä kuva on otettu samasta kohtaa kuin ensimmäinen kuva. Vähän on huoneen ilme muuttunut tai ainakin siistiintynyt =D

Salineteinen.

Minä joka yleensä aina laitan hyvin neutraalia vaaleaa tapettia menin aikoja sitten ihastumaan tapettiin, jota en ikinä olisi osannut kuvitellakkaan talossani. Noh, nyt sitten kun pirtin ostin aloin miettimään, että mihin huoneeseen sopisi ihastumani tapetti. Aikani mietin ja pohdin ja sitten päätin, että tapetti tulee paikkaan, mikä näkyy melkeinpä jokapuolelle ja sen lävitse kuljetaan saliin eli salineteinen. Tänään aloitettiin laittamaan tapettia ja yhäkään en ymmärrä itseäni, mutta tapettia suorastaan rakastan. Nyt on laitettu kaksi seinää vasta tapetille...jooh, moni olisi varmaan laittanut vain yhdelle seinälle, mutta minä halusin kaikkiin ja niin se siis tulee kaikkiin seiniin. Vielä ei oikein näe, kuinka hienosti tapetti sopii paikkaansa, kun ei ole leveitä katto/lattialistoja eikä ole myöskään ovien ympärillä leveitä listoja, mutta tässä esimakua

                      Salama vähän vääristää tapetin väriä, mutta kyllä tästä jo näkee ihanuuden =)

Valoa!

Ennen joulua sain tupaan sähkövalon. Ihminen on hyvin tottuvainen. Itse elelin elokuusta joulukuuhun pienen pöytävalon turvin ja tarvittaessa oli akkukäyttöinen retkivalaisin, mutta hyvin tuli niillä toimeen. Sitten kun sai tupaan kattovalon, joka valaisee kunnolla, huomasin kuinka paljon kyseinen valo kuitenkin helpottaa elämää ja todella iloinen olen ollut kyseisestä valosta.

Tänään lähdettiin äidin kanssa käymään kaupassa kolmen jälkeen ja iskä jäi Heron kanssa pirtille (ihmettelin, kun iskä niin kovasti meitä komensi lähtemään kauppaan). Kaupoista tullessamme tulimme pirtille ja kun vanhemmat olivat lähdössä totesi iskä, että tuus näyttää eteiseen valoa. Minä sitten nappasin taskulampun kuten aina ja mennä lömpsin eteiseen, jolloin iskä pläjäytti katkasimesta valot päälle. Nyt on siis eteisessäkin katto valo. Valaisimen ostin jokinaika sitten kirpputorilta ja näköjään yksi lamppu oli toiminnassa, mutta sekin valaisi todella paljon. Nyt ei enää tarvitse taskaria kun lähtee ulos, kun eteisen lamppu valaisee eteisen lisäksi myös hienosti kuistia. Hyvin on myös valojen katkaisimet suunniteltu, kun kuistilta tulee eteiseen saa siittä seinän pielestä valon päälle, kuten myös tuvasta ja myös salineteisestä. Nyt siis tulee mistä suunnasta tahansa eteiseen saa valon päälle sekä pois naapurihuoneista. Hyvin on iskä asian suunnitellut.

Alapuolen kuva on otettu ulko-ovelta. Nyt pariovet näyttävät vielä hienommilta, mutta tuo sekamelsa niiden takana ei niin hienolta, mutta eteinen on vielä ihan kesken, kuten myös kuistikin, mutta sitä ei tässä kuvassa näy =D

Yllätysten hirsiseinä!

Kuten jo aiemmin totesin, niin tarkoitus oli makuukammarien välinen seinä purkaa, mutta kun aikani asiaa pähkäilin jäi seinä ja päätin vielä,  että seinä jää hirrelle. Noh nupinnauolojen ja tapettien jämien poistaessa tuli vastaan jotain, mitä ollaan haettu enemmän kuin paljon. Äiti oli löytäjänä, kun autteli seinän puhdistamisessa. Hirsiseinästä löytyi vuosiluku joka oli luultavasti veitsellä tms. siihen kaiverrettu. Jos seinää ei olisi alettu putsaamaan, ei olisi vuosilukua koskaan löytynyt, koska nytkin meinasi jäädä huomaamatta. Vihdoinkin yksi talossa oleva vuosiluku. Papereiden mukaan talo on vielä vanhempi, mutta olisiko tuo sitten jonkin jatkeen vuosiluku tms, ei voi tietää. Ihan varmoja ei olla luvusta, mutta vaihtoehdot ovat 1895 tai 1875.

Oli pakko laittaa teippiä vuosiluvun ympärille, kun muuten joka kerta saisi etsiä lukua, kun se häviää enemmän kuin hyvin tuohon seinään.

Nyt on alkanut nupinnaulojen viimeisten rivien nypintä. Osa nauloista katkesi, kun yritin saada niitä pois, jolloin sitten vasara humahti niin, että naula meni näkymättömiin =D

Vielä ei ole seinä täysin valmis, mutta nyt ollaan jo hyvästi voiton puolella. Vielä viimeiset naulat ja hirsien imurointi/pyyhintä. Hirsien väliin tullaan jättämään vanhaa sammalta yms, koska minua ne ei haittaa ja onhan niilläkin se oma tarkoituksensa. Yhdessä kohtaa seinää on paljon vaaleampi kohta, mutta se saa olla, koska aika senkin tummentaa, niin ja näkyy seinässä yhä vanhan takan paikka, mutta sekin kuuluu asiaan. Laikukasta, mutta ihanan ikivanhaa.

Voin muuten kertoa, että on pikkasen haastavaa sisustaa näin pientä huonetta, kun sänky on se 160cm levee eli vie todella ison osan huoneesta, mutta sopu kaiketi sijaa antaa, jopa huonekaluissa =D

Joulutervehdys!

Myöhästyneet Joulutervehdykset näistä lumisista maisemista. Jouluaatto oli ja meni, nyt on aika rauhoittua nauttimaan saaduista lahjoista ja ihanasta talvikelistä.

Toiv. Remonttipoppoo

Huuva

Onpas viime kirjoituksesta aikaa, mutta aina ei aika riitä kaikkeen ja kaiken huipuks tietokone sano hetkellisesti sopimuksen irti, mutta nyt pelittää taas. Jooh, on pirtillä tapahtunut edistystäkin. Taloon tuli huuva ja se jos joku teki tuvasta vanhan tuvan tuntuisen. Ensin huuva laitettiin paikalleen ja katottiin, että on oikeanlainen ja sopii paikkaansa. Sovituksen jälkeen huuva pois paikaltaan ja maalattavaksi. Tällähetkellä tuntuu sisustustrendi suosivan valkoista, mutta minä halusin huuvan joka muistuttaa entisaikaa ja ne on ollut silloin mustia, joten mullekkin tulee musta huuva. Nyt huuva on keskellä tuvan lattiaa ja odottaa uudelleen paikalleenlaittoa hienon mustana.

Makuukammarikin edistyy ainkin iskän työsaran osalta, mutta mun työsarka etenee turhan hitaasti. Nyt on suurin osa nupinnauloista pois, mutta on niitä vielä moneksi ehtooksi. Nyt olen vanhan takan paikan hirsiä hinkannut kuivalla juuriharjalla ja saanutkin aika hyvin pois "sementtiä" hirsistä ja alkavat hirret näyttämään omiltaan, mutta aina niissä tulee olemaan värieroja, mutta sitä se vain on. Vielä pitäisi nyppiä loputkin nupinnaulat veke ja pestä hirret vähäisellä vedellä.

Mutta nyt ihana huuva sovitusvaiheessa

Tarkkasilmäiset näkevät, että vähän on vielä viimeistelyt kesken, kun ei ole listaa laattojen päällä, mutta kaikki aikanaan =)

                                                                 
                                                                 Huuva "sisältä"

Pitihän sitä heti koettaa miltä talon leipälapio näyttää omalla paikallaan. Huuvassa on varta vasten tehty leveämpi kouru, että mahtuu isompi tulitikkuaski siihen hyvin.

Lauantai-aamulla oli herätessä lumi maassa, mutta päivän mittaan se jo teki lähtöään, mutta pääsi Hero vähän sentään telmimään lumessa.

Makuukammari

Ensin oli ajatuksena kaataa makuukammareiden välistä seinä pois, mutta kun aikani olen asiaa pyöritellyt tulin siihen tulokseen, että en kaada seinää ja hyvin pystyn elämään kahden pienen huoneen kanssa. Makuukammariin mahtuu juuri ja juuri 160 levee sänky ja vaatelipasto tai vastaava, mutta ei sinne sitten muuta enää mahdukkaan. Ihminen viettää paljon aikaa makuukammarissa, mutta yleensä se aika ollaan suurimmaksi osaksi silmät kiinni, niin en sitä tilaa siellä tarvitse mahdottomasti. Vaatteet eivät mahdu yhteen pieneen piironkiin tai kaappiin, mutta ihan hyvin voin loput pitää jossain muualla ja vain tarpeellisimmat ja yleisimmin käytetyt vaatteet makuukammarissa.

Makuukammarin seinän kaato kaatui lopulta siihen, että en halunnut lähteä muuttamaan talon sisäpuoltakaan ja juuri se seinä mikä olisi sitten pitänyt kaataa on mitä mahtavin hirsiseinä ja siinä näkyy myös vuolemisen jäljet tai mitä nyt ovatkaan, joten ei kaadeta mitään. Nyt jätän tämän aluksi ajattelemani kaadettavan seinän hirrelle, että muutkin näkevät vanhanajan hienoa tekemistä ja kyseinen seinä on ainut todella kaunis seinä, minkä voi jättää hirrelle.

Makuukammarin rossilattia on tehty tuvan lattialankuista, jotka on jossain vaiheessa vaihdettu ja nyt ei niitä uudelleen käytetty enää tuvassa. Rossilattiana ne ovat mitä parasta. Makuukammarin vanha katto joudutaan peittämään, koska piipunpaikka piti tukkia ja muutenkin katto oli tehty sellaisesta laudasta mitä ei ollut tarkoitus jättää näkyviin, kun siinä on ennen ollut pinkopahvi. Katto koolattiin ja siihen päälle laitettiin ekopaperi, että ei vintistä varise puruja niskaan ja sitten uutta leveää lautaa, joka muistuttaa edes vähän vanhanajan puukattoa. Nykyään on tietty laudat saman levyisiä, kun taas ennenvanhaan niissä on laitettu sitä mitä on ollut.

                                         Rossilattia vai pitäisköhän se kirjottaa trossilattia

                                    Kattolaudat ja ekopaperi. Vielä on vähän homma kesken.

Hirsiseinä mikä jää näkyviin. Seinässä näkyy myös vanhan takan paikka. Kuvassa ei oikein näy, kuinka hieno seinä on ja varsinkin ne veistämiskohdat.

Ikkunaseinälle tulee ekovillaa, koska ulkopuolelle ei ole laitettu eristettä, kun siellä on yhä se ikivanha ulkolaudoitus.

Ja sitten kuva noista iki ihanista nupinnauloista. Tuo seinä on täynnä noita pirun nauloja ja kaikki pitäs nyppiä pois ja hirsien välit kaapia puhtaiksi ja sen jälkeen pestä kunnolla hirret. Olen niin iloinen, että voin ainakin yhden hirsiseinän jättää näkyviin.

Sitten vielä pari kuvaa eteisestä. Eteiseen jätettiin vanhan rappusenaluskaapit. Hyllyt olivat isoissa kaapeissa hyvässä kunnossa, mutta todella likaiset ja ei edes pesemällä saatu pinttynyttä likaa pois, jonka takia päätettiin kaapit maalata sisältä. Kaappien sisäväriksi tuli valkoinen, että sai vähän valoisuutta kaappiin sisälle ja nyt on puhtaat hyllyt. Kaapit ovat ulkopuolelta samanväriset kuin eteisen ja kuistin seinät.

Tuo pieni kulma-alakaappi sai uudet hyllytkin, koska tässä kaapissa oli säilytetty talon myrkkyjä ja hyllyt olivat ties minkä mönjän peitossa. Kaapissa oli sellaisiakin myrkkyjä mitä ei enää missään saa olla ja jopa keräyspisteessä käsittelivät taloni vanhoja myrkkyjä paksut erikoishanskat kädessä. Osassa pulloista oli isoja pääkalloja ja luki suurella myrkkyä, mutta mitään tietoa ei ole, että mitä niissä mahtoi oikeasti olla. Kuvassa pilkottaa myös salineteisessä oleva sähkökaappi putkineen. Jotenkin piilotan sähkökaapinkin niin, että ei näy heti silmään, mutta en ole vielä täysin varma miten sen teen turvallisesti.

Uudet hyllyt, pestyt ja maalatut seinät. Vielä on eteinen kesken, kun en osaa oikein päättää minkä väriseksi laittaisin lukkojen kehykset ja saranat.

Itselleni oli alusta asti selvää, että en kaappeja pura vaan laitan ne sellaiseen kuntoon, että niitä voi käyttää. Moni pirtillä käynyt on todella yllättyneenä todennut, että olet jättänyt nuo kaapit paikalleen. Osa on selvästi ihmetellyt, että miksi, mutta suurin osa on positiivisesti yllättynyt asiasta ja todenneet, että niistä on tullut todella hienot ja siistit.

Haaveena olisi päästä viimeistään jouluna nukkumaan makuukammariin ja kuusi siihen kohtaan tupaa, missä nyt on sänky, mutta sen näkee sitten joulun aikaan, kuinka eukolle kävi.