Hyvää joulua

Tämä talo aloittaa nyt rauhallisen joulun vieton ja samalla toivottaa myös kaikille RAUHALLISTA JOULUA!

Yksi suuri unelmani on ollut, että talo on siinä kunnossa, että saan saliin joulukuusen. Noh, nyt on sitten tämäkin unelma toteutettu ja minä yltiö onnellinen.

Kaikki nelijalkaiset asukkaat ovat myös yltiö onnellisia kuusesta. Kissat Leevi ja Oskari käyvät vuorotellen kuusen oksalta palloja ottamassa ja Aapo niitä minulle sitten kantaa =D

Salin kattolistat

Sali sai kuin saikin jouluksi kattoon listat. Nyt on sali sitten valmis, jos ei jotain pikkujuttuja oteta huomioon.

Rakas perintökaappini

Olen lapsesta asti ihastellut isovanhempieni luona olevaa huonekalua, jonka olemme nimenneet jo aikoja sitten pappan kaapiksi. Sain isovanhemmilta perinnöksi tämän minulle niin rakkaan kaapin, vaikka mammani ei ymmärtänyt ikinä kuinka juuri tuosta rumiluksesta tykkään, kun heillä on paljon kauniimpiakin lipastoja. Itselle tämä kaappi on tärkeä muisto mammasta ja pappasta.

Pappan kaapista oli aika syönyt etummaiset jalat niin huonoon kuntoon, että kaappia kun nostettiin pois paikaltaan (missä oli ollut ainakin 30 vuotta) jalat irtosivat paikaltaan. Kaappi on odottanut vanhempieni autotallissa aikaa, että kaapin jalat korjataan ja kaappi pääsee kunniapaikalle saliini. Nyt on se aika tullut. Yksi kylän mies sorvasi uudet etujalat kaappiin vanhojen jalkojen mallin mukaan. Jalat kiinnitettiin, kaappi imuroitiin ja pestiin. Nyt komeus, joka muuten painaa ihan peevelsti on salissani kunniapaikalla.

                                                            Tässä pappan kaappi

Piiput ja pesät

Aikaa on vierähtänyt viime kirjoituksesta, mutta kokoajan on tapahtunut talolla. Elokuun loppupuolella loppui loma ja koska loma oli aika ponnistus, kun silloin saatettiin sali melkein alusta loppuun, niin töihin palattua piti ottaa vähän rennommin. Taloni salissa on alkuperäinen takka ja sen kävi pari tyyppiä tarkistamassa ja totesivat itse takan olevan erittäin hyvässä kunnossa, mutta piippu vaatii korjausta. Noh, sitten ruvettiin ettimään sopivaa muuraria. Lopulta löytyi sopiva muurari. Muurari totesi, että vanha piippi kannattaa putkittaa ja rikkoutuneet kohdat muurataan uudestaan ja sitten piippu slammataan sisältä ja ulkoa. Vanhan piipun ja putken väliin laitettiin myös vermikuliittia. Salin piippuun liitettiin myös uudella putkella kirjaston kakluuni.

Maanantaina 13.11.2017 saapui pihaani muurari ja hänen apulainen, pellittäjä, joka myös teki hormin sisälle laitettavan putken ja yksi apumies isäni lisäksi (itse pidin töistä lomapäivän, että sain olla ruokkimassa työporukkaa). Värväsin myös veljeni auttamaan, mutta häntä ei pahemmin tarvittu, niin hän sitten makoili tupani sohvalla ja höpötteli kanssani, kun ite kokkasin työmiehille ruokaa. Äiteni oli seuraavan päivän ruokahuollon vastaava, kun sitten piti jo itse mennä töihin.

Myös tuvan piippua korotettiin n.5 kierrosta korkeammaksi, kun pohjoistuulella pakkasi lyömään savut tupaan, kun piippu oli liian matala. Kummatkin piiput myös pellitettiin ulkopuolelta ja piiput saivat "hatut", että ei enää naakat menisi varsinkin salin piippuun pesimään.  Jooh, nyt sitten niihin kuviin...

                                                   Tässä tuvan piippu ennen korotuksia

 Nyt tuvan piippu korotettuna, hatutettuna sekä pellitettynä ja nyt on savut menneet tuulellakin kunnolla ulos.

Tässä on sitten taas salin-ja kirjaston takan ikivanha piippu ennen korjaustoimenpiteitä

Nyt samainen piippu on toimintakunnossa. Sisällä hormissa menee putki ja piippu on slammattu sisältä että ulkoa ja sen jälkeen pellitetty ja sitten vielä sai hatun.

 Kirjaston kakluuni sai  myös piipusta tulevan "putken" itseensä, että nyt sitten voi alkaa poltella puita hänessäkin =) Kirjaston kakluuniin ei ole vielä laitettu tulia, mutta kohta koittaa sekin päivä.

Vintissä näyttää nyt tältä ja vielä on tosiaan tällinkitkin pystyssä. Vähän pitää vielä vintissä fiksata lattiaa ja muuta, mutta ne ehtii vähän myöhemminkin, koska eivät vaikuta mitenkään paloturvallisuuteen.

Yläkuvassa näkyy koko komeus ja alemmassa kuvassa on tarkempi kuva kirjaston kakluunin liittämisestä salin piippuun.

Salin takassa poltettiin ensin n. viikko lämpökynttilöitä, että takka sekä uusi piippu saisivat lämmetä ja kuivua rauhassa. Lämpökynttilät pitivät myös piipusta pakkasen pois, mutta onneksi ei tullut kuin yhtenä yönä vähän pakkasta.

Eilen eli 21.11.2017 minun salini takkaan sytytettiin ensimmäinen pieni valkea. Takassa ei ole ainakaan 30 vuoteen ollut valkeaa ja luultavasti voi olla jopa yli 40 vuotta viime tulesta. Mutta tässä kuva suuresta hetkestä. Kuvaaja on taas onnistunut saamaan erittäin oudon kuvakulman, mutta ei kaikki ole oikeasti noin vinksinvonksin =D Vähän on vielä takan edusta kesken ja Aapokin tahtoi kuvaan =)

Seuraavaksi kattolistat paikalleen ja sitten alkaa tavaroiden paikalleen rahtaaminen. Mä oon niin iloinen nyt, kun tiedän, että jouluaattona mä köllötän Aapon ja kisujen kanssa salin sohvalla ihastellen takkatulta ja joulukuusta, jonka viimeinkin viiden vuoden haaveilun jälkeen saan tuoda saliin.

Pikkuinen kurkistus listoja vailla olevaan saliin

Pikkasen vilautan salia, kun oon niin tyytyväinen tapetteihin ja lattiaan. Kauan pähkäilin tapettien kanssa, mutta nyt olen niin tyytyväinen, että otin tapetin missä on väriä, enkä perus beessi pohja missä valkoisella kuvio. Mutta tässä yhden kuvan maistiainen salista ja parempia/enemmän tulee kuvia, kun on sali saanut listat ylleen.

Salin lattia

Lankkulattia asennettiin jo kesän alussa saliin, mutta kaikki muut työt ovat vieneet aikaa ja samalla tosiaan on vielä tehty kylppäriäkin, niin lattian laitto on jäänyt tähän hetkeen. Nyt ollaan jo onneksi pitkällä ja lattia on tänään saanut itselleen pintavärin, mutta siittä kuvia myöhemmin, koska nyt ei saa kunnollista kuvaa, kun on vielä märkä lattia.

Tältä salin lattia näytti vielä eilen ja sitä ennen

Salin ihana lattia. Lattia hiottiin koneella ennen pohjamaalin laittoa. Lattia oli tällaisenaankin kaunis, mutta eläintaloudessa ei kauhean käytännöllinen.

Hiomapölyt ja muut roskat imuroitu ja mopattu, jonka jälkeen sitten laitettiin pohjamaali.

Kun on seinät, katto ja lattia valkoinen tuli aika sairaala fiilis, mutta onneksi tämä on vain hetken =)

Nyt alkaa jo tuntumaan siltä, että neljän viikon työleiri tuottaa tulosta ja sali alkaa valmistumaan.

Salin seinät

Seinät ovat saaneet tosiaan sisuksiina hyvän kerroksen ekovillaa eristeeksi. Seiniin laitettiin myös gyproc. Äitini opetteli paklaamaan ja hyvin homma siltä sujuikin.

                                                           Tässä seinän tarina:

                         Gyprocit paklattuna. Kummasti tuli jo tuossa kohtaa huonemainen fiilis =)

Sitten olikin pohjamaalauksen vuoro. Huoneesta tuli hyvinkin vaalea, vaikka pohjamaalaus ei ole peittävä.

Salin tapetit sain torstaina hakea rautakaupasta ja nyt odottavat jo eteisessä seinään pääsyä. Itsellä meinasi tulla uskon puute tapettia valitessa, kun jäin jahkaamaan kahden tapetin väliä. Ei ole muuten ollut tässä talossa ikinä ennen tapetin valinta niin hankala kuin tässä huoneessa, mutta pääsin kuitenkin lopulta itseni kanssa yhteisymmärrykseen =D