perjantai 15. helmikuuta 2013

Alahirret ne uudistuu

Aika se kuluu nopiaan, tuntuu että ei taho vuorokaudessa tunnit oikein riittää kaikkeen mitä haluis tehä. Tiedän että on vähän turhan harvakseltaan tullu kirjoteltua tänne, mutta koitan parantaa tapani =) Nyt on päivät kuluneet töissä ja vapailla olen ollut vanhempien kanssa tukkimettällä. Ihan itekkin olen moottorisahaa käytellyt, mutta vain puiden karsimiseen ja tukkien tekoon, iskä on puut kaatanu, koska taitaa epäillä mun kaatotaitoja (niitä kannattaakin epäillä). Mut nyt varsinaiseen asiaan eli taloon. Talossa ollaan edetty hurjasti ja nyt näyttää hienolta. Viikonloppuna otan tänne ihan viimäsimmät kuvat, mutta tässä olis nyt kuvia välivaiheesta. Eli alimmat hirret jouduttiin poistaan, koska hirret oli hiekkaa vasten ja tulos oli hirsien huononeminen. Moottorisahalla sahattiin hirsi kerrallaan tai oikeestaan yks hirrenpala kerrallaan pois ja tehtiin uutta tilalle. Kipinät vain lenteli ku hirttä sahasi, kun se kuulemma on imenyt itteensä sitä hiekkaa. Kun hirttä oli poistettu pätkä valettiin lattialle valu joka kuivuttuaan sai lecaharkkoa päälleensä ja kun se oli kuivunut, niin laitettiin sen päälle isoa uutta parrua. Lecaharkkoa laitettiin sen takia, että enää ei puu ole maan kanssa suoraan tekemisessä ja talon tuvan päätyyn tuli kunnon sokkeli. Kuvassa näkyy miten hommaa tehtiin ja miltä näytti ku oli siellä täällä uutta vahvaa rakennetta ja vieressä vanhaa.


 
Kuvissa näkyy kun sisältä näki ulos, eikä tarvinnut muuten kattoa ikkunasta, ihan riitti  ku meni lattiatasoon =D
 
 
Täss myös kuvaa eteisestä ku purettiin rossialattia pois. Yläkuva on ns. parempi pääty, jossa maa pysyy kuivana. Alakuvassa onkin sitten "ongelma" eli ulkoa tulee vesi talon alle ja jää tuohon kalliolle lillumaan. Noh, ongelman ratkaisu on kunnon putkitus pihalle, mutta se ei oo nyt ihan vielä tän päivän asia ja ei tuo vesi ole kuitenkaan päässy rakenteita horjuttaan.
 
 


Ja tarviihan olla myös joku nätti kuva, elikkä kyllä se aurinko on kaunis ku pakkaspäivänä paistaa. Niin ja se on vielä kauniimpaa että tää maisema tulee olemaan mun arkipäivää jossainvaiheessa. Kuva on näet otettu melkein talon rappusilta.

 
Eikä postausta ilman parrakasta apulaista, joka auttaa joka päivä talolla. Hero ei pyöliin muuta...
 
 
...mutta tämä kaveri tulee minun kanssa muuttamaan eli oma kullanmuruni Leevi
 
 
 
 
 

maanantai 21. tammikuuta 2013

Pihan siivousta.

 
 
Pakkanen paukkuu ja valuuta ei voi sisällä tehdä, niin päätettiin sitten kauniin päivän kunniaksi alkaa raivaamaan tulevan saunan taustaa. Kyseinen paikka tulee olemaan minun mansikka/perunamaani. Tällähetkellä kyseinen tila on haapojen valtaama. Haavat ovat saaneet kasvaa pitkiä aikoja ihan itekseen ja osa on isompia ja osa taas pienempiä. Tänään saatiin jo ihmeen paljon raivattua ja nyt rupee pikkuhiljaa näkymään myös maisema mitä ei ole tarvinnut haapaviidakon läpi katsella. Kuvissa näkyy millaista ryteikköä on ja kuinka on päästy eteenpäin. En nyt tähän hätään löytänyt kuvaa, että millaista oli syksyllä tämä ryteikkö kun pirtin itelleni ostin. Mutta eiköhän kuvista jotain käsitystä saa. Lisää tälläisiä pieniä aurinkoisia pakkaspäiviä.
 
 
Ylhäällä on ryteikkö, mikä odottaa raivaajaansa ja tuollaista oli koko ala. Alakuvassa näkyy kuinka paljon päästiin eteenpäin ja miltä rupeaa näyttämään tontti ilman haaparyteikköä.
 



Yläpuolla risukasa yksi ja alapuolla risukasa kaks. Vielä tulee varmaan pari kunnon kasaa, koska sitä haapaa riittää ihan kiitettävästi. Mutta tulee sitä vähän polttopuitakin, vaikka isäni mukaan haapa ei ole mikään paras lämmityspuu.

 
Monesti on pitänyt kuvata ja laittaa löytämistä pikkupurkeista kuvaa tänne, mutta aina se on vain jääänyt. Nyt sitten otin itseäni niskasta kiinni ja kuvasin vintistä löytyneet purkit. Tuo keskimmäinen purkki on sisältänyt sokerin korviketta. Pieni puinen purkki on todella kaunis ja kansi on oikein jenkoilla kiinni, eli on nähty aika paljon vaivaa joskus pikkupurkkien takia. Kardemumma sekä sokerinkorvikepurkkeja löytyi yllättävän paljon talon vintistä, mutta ennen onkin kaikki säästetty. Yllättävää oli myös se, että kardemummapurkki tuoksui yhä kardemummalta. Olisko muuten jollain tietoa, että miltä ajalta nää purkit vois olla? Minä vuosina on tämän näköisiä valmistettu, koska yhdessäkään purkunassa ei oo vuotta.
 





lauantai 5. tammikuuta 2013

Kivien piillotus


Nyt on sitten homma jo edennyt siihen, että aletaan pikkuhiljaa rakentamaan uudestaan tuvan lattiaa. Tuvan lattian alla oli valtavia kiviä, joita ei saanut mihinkään, joten ne päätettiin siis kaivaa talon alla olevaan hiekkaan niin syvälle, että ei enää kivistä ole haittaa. Kiviä oli kaikenkokoisia ja osa oli todella suuria, mutta onneksi kaikki kivet saatiin "haudattua" tarpeeksi syvälle, että ei enää kivet haittaa.  Tässä on yhden kiven kuva sekä myös kuoppa joka on sitä varten kaivettu.

 
 
 
 
Tuvan rossilautojen alta löytyi hiekkaa, kiviä sekä tiiliskiviä. Tupaa on aikojen saatossa korjailtu ja siksi löyti vähän kaikkea outoa. Olivat myös supikoirat käyneet asustelemassa rossilautojen alapuolella ja heidän pesiään löytyikin 8 kpl. Aikoja sitten ovat supit lähteneet livohkaan, mutta pesät olivat jääneet muistoksi. Nyt olisi tarkoitus tehdä tuvan, kylppärin sekä eteisen lattiat yhtäaikaa kuntoon. Tarkoitus olisi myös vetää vesiputket, koska vain tähän osaan tulee putkistoa. Laitan myös vielä parit kuvat tuvasta kun on lattia pois ja hiekka sekä myös kalliota näkyy joissakin kuvissa. Kalliota näkyy vähän joissain kuvissa koska se on paikoitellen niin pinnalla.


 

maanantai 24. joulukuuta 2012

Joulu tulee ja tuvan lattia auki.

Jouluverhot olis ostettu tupaan, mutta ei taida tänävuonna päästä verhot akkunoihin, koska ny tosiaan olis sitten tuvan lattia auki ja seinät on tyhjätty kaikesta villasta. Tupa on talon ainut huone, jossa on tehty jotain remonttia jossainvaiheessa, mutta se ei oo ihan oikein tehty, joten kaikki puretaan ja tehään uusiks. Nyt on sitten talossa pikkuhiljaa kaikki lattiat rossipohjalla. Sali on ainut jonka lattioihin ei olla koskettu mitenkään, koska se on sitten ens kesän tai oikeemmin kait syksyn juttuja. Tässä on nyt kuukauden sisällä tapahtunut niin paljon kaikkea, että tuntuu ettei taho aina itekkään perässä pysyä. Nyt olen ollut pari viikkoa uudessa työssä ja kovasti pidän hommasta, ja mikä parasta, niin työmatka lyheni yhteen suuntaan sellaset 40 km.

Tänään oltiin perheen voimin, myös koirus mukana metsäkirkossa, jonka paikallinen hirviporukka järjestää. Tilaisuus on jotenkin hieno kun ei ole mitään ihme kruusailuja, vaan ollaan ihan ulkona ja pappi siunaa eläimillekkin joulurauhan. Nyt on muutenkin hetki aikaa rauhoittua (eli olla pirtillä) kun on seuraava koko viikko vapaata töistä, tuli ihanasti pikku loma tähän väliin, jonka tarpeen taidan ollakkin =D

Tässä olis lopuks vähän kuvia tuvasta ja pari kuvaa pihastakin, kun tänään paisto niin kauniisti aurinko ku haettiin mun omasta mettästä kuusi, vaikka ei se kuusi vielä oman pirtin saliin päässytkään.
Tältä näyttää tuvassa, ku tulee tuvan ovesta sissään.


Vähän kurkittiin myös rossipohjan alle ja sieltä näytti tältä.


Näyttää ihan kun mun pirtissä olis valot päällä salissa, vaiks ei todellakaan ole =D


Tarvii tietty myös apurin kuva laittaa. Kovasti autto kuusen haussa ja tällä kertaa Hero ei ollu ihmeissään miks tuodaan puu sisälle taloon.
 
 
ERITTÄIN RAUHALLISTA JOULUA KAIKILLE TUTUILLE JA TUNTEMATTOMILLE!

perjantai 7. joulukuuta 2012

Talvi tuli ja maamittari kävi

Päätti sitten tulla talvi ja pakkaset ihan yhtäkkiä. Onneksi pakkanen laski maamittarin tulopäivänä, koska hänen laitteensa ei olis toiminut yli -15 asteessa. Keskiviikko aamuna oli vain -13, mutta se ei onneks haitannu. Nyt olis sitten tontti lohkottu ja "tilan" nimeksi tuli Pyöli. Taloa on aina kutsuttu pyöliksi mutta virallisissa papereissa ollut jotain ihan muuta. Nyt sitten talo sai nimen, jolla kaikki ovat häntä ainakin minun elinikäni ja luultavasti jo kauemminkin kutsunut. Isäni oli tehnyt aika homman jo ennen maamittarin tuloa, jonka ansiosta maamittaus suoritettiin puolessatoista tunnissa ja sitten seuraava tunti menikin juorutessa porukoiden keittiönpöydän ääressä. Maamittari oli kutsunut myös tilaisuuteen pari kyläläistä joilla on jotenkin jotain tekemistä talolle vievän tien kanssa. Neljästä kutsutusta tuli kaksi paikalle ja sisulla rämpivät koko tonttini maamittarin, iskän, Heron ja minun kanssa. Nämä kylänmiehet tulivat myös porukoille kaffetteleen ja jutteleen mukavia. Äiteni oli tehnyt tarjottavat valmiiks, sinä aikana ku me muut kömmittiin mettässä. Omalla tavallaan oli ihan kivaakin että kylänmiehiä tulee, koska heidän kauttaan saa tietää myös talon historiaa.

Viimekuvista on taas muuttunut pirtti. Isäni on purkanut "vanhan" puulieden, joka ei tosiaankaan ollut alkuperäinen ja muutenkin aika outo viritelmä. Nyt on sitten tilaa uudelle puuliedelle, kuhan ensin vähän fiksataan myös lattiaa

 
 
Pakko oli ottaa myös vähän kuvia lumisesta talosta ja pihapiirin maisemasta. Tässä siis liuta kuvia tästä aamusta.





 
 
Sitten olis kuva pihapuusta mun vanhasta tammesta
 

 
Ja ei saa unohtaa pääapuria, joka viilettää tontin yhdellä sivustalla ihan intona.
 
 
  

keskiviikko 5. joulukuuta 2012

Täällä jatketaan

Elikkäs tänne blogiin siirryttiin, koska koin jotenkin hankalana tuon vanhan blogin järjestelmän. Tää on jotenkin selkeempi ensikertalaiselle ja täällä on myös kivemmat "sivuvaihtoehdot".