Voi kun vielä tän kaiken ymmärtäis

Tänään oli vuorossa rikkinäisten akkunoiden peittämistä muovilla. Onneksi oli vain pari akkunaa rikki, mutta kyllä niissäkin meni aikaa ku ne oli yläkerran akkunat ja tuli todettua niitä peittäessä, että aika korkee tölli on (korkeenpaikan kammo). Onneks iskä ei kammoa korkeita paikkoja ja roikku ulkopuolla ku apina konsanaan. Yläkerrassa myös totesimme että vau mitkä maisemat, ei ihan joka plikalla ole maisemia kylän yli niin että ei kukaan näe minua. Yläkerran ikkunasta tulee tulevaisuudessa mitä rauhallisin maisema ja saa omasta ikkunasta kattella ku hirvet ja peurat käyskentelee pellolla. Vielä kun mä käsittäisin että mä oikeasti omistan tuon ihanuuden vaikka ei kaikki näekkään silmissä sitä mitä mä näen.

Viikonloppuna tuli aikast paljon kerättyä roinaa eli sanomalehtiä, seuroja, käsityölehtiä ym kerättyä jätesäkkeihin, että vähän löyty lattiaakin. Tänään saatiin siivottua suurin osa alakerran irtoroinasta säkkeihin, että on helppoa sitten perjantaina vain kantaa ne jätelavalle. Duunia piisaa, mutta mun talosta tulee mahtava, kerrassaan upea =)

Tarvii vielä tätä blogi touhua vähän opetella ku en osaa laittaa kuvia tähän tekstin kanssa samaan vaan ne menee jonnekkin galleriaan…juuh, olen tosi kömpelö koneiden kanssa ja tää on elämäni eka blogi =)